Sari Lehikoinen

Kuntavaalit 2012

Sari Lehikoinen - Kuntavaalit 2012

Minä

Jasu Sarin sylissä. 6 kiloa rakkautta.

Noin 100 sanaa omasta etunimestä

Sari tulee muinaisesta Saarasta, joka nauroi. Tämä naurava Sari kuvastaakin minua, olen useasti kuullut, miten valloittava ja mukaansa tempaava onkaan nauruni, purskahteluni toisinaan myös epäsovinnaisissa yhteyksissä.

Sari myös kietoutuu kuuden metrin kankaallaan ja pukee intialaisen naisen. Myös minulla on taipumusta kietoutua ihmisten, tarinoiden ja paikkojen ympärille. Kietoutuessani en tahdo takertua, vaan ainoastaan heittäydyn ajoittaiseen sosiaaliseen tapahtumaan, antaudun hetkeen.

Sari on ällöyleinen nimi. Maa on täynnä Sareja, jotka omassa ikäluokassani täyttivät sairaaloissa lastenosastoja, kouluissa luokkia ja jopa pienessä työyhteisössäni on ollut pahimmillaan/parhaimmillaan neljä Saria, kun meitä kaiken kaikkiaan Helsingin toimistolla on yksitoista. Yhteistä tuntemillani Sareilla on aktiivisuus, luovuus ja pioneerihenkisyys.

Perheessäni meidän lasten nimet alkavat S-kirjaimella. Ilmeisesti sen vuoksi, että minä vanhimpana lapsena aloitin tuon S-sarjan. Monesti on kyllä käynyt mielessäni, että olisikohan käskytys onnistunut vanhemmiltani paremmin, jos minusta olisi tullut iskän toiveen mukaisesti Unelma (joka äidin mielestä tietysti oli aivan älytön idea), Satu-sisarestani olisi tullut Tarja ja pienestä veljestäni Kari.

Toisin kuitenkin kävi. Olen edelleen Satu-eiku-Seppo-eiku-Sari.